tiistai 11. lokakuuta 2011

Kalustofiilareita: Pentax Q osa II


Nyt on kertynyt hieman lisää kokemuksia Q:sta, joten ajattelin kirjootella muutaman sanan tämän pikku tehopakkauksen ominaisuuksista. 

Olen kuvannut jpeg ja raw muodossa suunnilleen 50/50 ja täytyy kehua Q:n jpeg koneistoa yllättävän päteväksi. Hieman jpeg kuvista puuttuu sitä viimeistä "iskua" ja kuvat näyttävät latteilta suoraan kamerasta, mutta tämä hoituu varsin nopeilla ja pienillä perusäädöillä kuntoon. Kamera hoitaa objektiivin vääristymäkorjauksen ja terävöittää kuvan sopivasti. Raw kuvat taas ovat huomattavan pehmeitä ja vaativat yllättävän paljon terävöitystä verrattuna K-5:sen vastaaviin. Raw tiedostoissa ei ole myöskään kovin paljon  varaa pelastaa sävyjä huippuvaloista, mutta pientä korjausta on mahdollisuus tehdä. Varjoja pystyy paremmin avaamaan, mutta kohinan kustannuksella.

ISO herkkyys on kelvollista ISO125-800 välillä, mutta ISO1600 vaatii jo kohinanpoistolla kikkailua. Varjoissa on suht vahvaa kohinaa jo alhaisilla ISO arvoilla, joten korkeilla ISO arvoilla ei kannata juuri varjoihin koskea. Mutta tämä on ihan odotettua pieni kenno huomioiden. Sinänsä ISO125 kuvat ovat todella siistejä ja dynamiikaltaan hyviä eikä korkeilla ISO arvoillakaan tulokset häpeä yhtään muille pikkukennoisille. Kameran jpeg koneisto tekee tälläkin saralla varsin hyvää työtä. Raw tiedostoista en ole saanut kovinkaan paljon parempia lopputuloksia aikaan verrattuna kameran omaan jpeg muunnokseen omilla säädöillä höystettynä. Itselläkin on tässä riski olemassa, että tulee käytettyä liikaa auto kuvausohjelmaa ja jpeg muotoa, eikä niinkään aukko esivalintaa ja raw tiedostoja. Oma LR3 vielä jostain syystä kaatuu aina, kun alan korjailemaan linssivääristymiä raw tiedostoista, joten tämäkin ohjaa mulla nyt kuvaamaan jpeg muodossa Q:lla.

Kameran käyttäminen onnistuu yhdelläkin kädellä vaivattomasti. Valotuksen korjausnappia saa painettua helposti peukalolla ja varsinainen korjaus sitten säätörullasta ilman, että kamera kimpoaa kädestä. Kameran pinta on mukavan pitävä ja pieni "kahva"muotoilu auttaa sormien pitoa. Akku on ollut välillä vähän hankala irroittaa kamerasta mun nakkisormilla ja se johtunee varsin pienestä jousesta, jonka vuoksi akku ei oikein ponnahda esille, mutta tämän kanssa voi elää. Tarkennus on luotettava ja riittävän nopea peruskuvaamiseen. Liikkuvan kohteen kuvaamiseen nopeus ei kyllä tahdo riittää, mutta itse en sitä tällaiselta kameralta kaipaakaan.

Kittiobjektiivi piirtää todella terävästi reunoista saakka. Kennon koosta johtuen bokeh kuvista on turha haaveilla, joten syväterävyyden ollessa laaja, on todella hyvä juttu, että objektiivi piirtää koko kuva-alan terävästi. Vastavaloon objektiivilla on todellisia vaikeuksia heijastusten kanssa ja kuviin tulee varsin ikävän näköistä punaista heijastusta. Jonkunlainen vastavalosuoja voisi auttaa hieman asiaa, mutta joka tapauksessa DA limited sarjan tyyppistä heijastuksen sietoa on turha odottaa. Suljin on objektiivissa ja sen ääni on mukavan hiljainen.

Erilaisia efektejä en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta ne on aika samoja kuin K-5:ssa. Videota en myöskään ole kuvannut enkä varmaan tule juuri kuvaamaankaan, joten siitä en osaa sanoa mitään.

Ohessa läjä sekalaisia Q:lla otettuja kuvia. Kuvat aukeavat suuremmaksi klikkaamalla. Kuvat on kaikki otettu raw muodossa ja säädetty LR3:ssa hieman säpäkämmäksi. Objektiivikorjausta en ole kuviin tehnyt.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti